Tällä viikolla jo lennetään

Huh, johan tässä on päivät vierähtäneet. Sain viimeisetkin kurssit Suomessa purkkiin, vietettiin meidän ensimmäistä vuosipäivää mun poikaystävän kanssa, piipahdin päiväreissulla Helsingissä kokoustamassa eurovaaliasioista ja mun läksiäisetkin oli viime perjantaina. Eilen käytiin leffassa ja syötiin niin paljon karkkia, että molemmilla oli paha olo koko illan (tämä oli mainitsemisen arvoista).

Lähtö Leipzigiin lähestyy: se on lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Mun eräs ystävä kehotti mua jo noin kuukausi sitten lukemaan saksalaisia sanomalehtiä, jotta saan kielen rullaamaan ennen matkustamista. Eilen avasin Deutsche Wellen telkkarista ja ymmärsin kyllä, jos jaksoin kuunnella. Keskittyminen on kuitenkin todella raskasta: tuntuu, että pitää pinnistellä ja prosessoida koko ajan. Nyt mulla soi Radio Leipzig, selasin Süddeutsche Zeitungin läpi ja tuijotan Leipzigin rautatieasemaa verkkokamerasta.

Mun fiilikset vaihdosta vaihtelee koko ajan. Aamulla saatan ajatella, että ihanaa, onpa kivaa lähteä ja kokea uusi kaupunki ja päästä puhumaan saksaa ja tutustua uusiin ihmisiin, mutta jo aamupäivällä - kuten nyt - on niin ahdistunut olo, että oikeasti oksettaa. En halua lähteä, en kuitenkaan ymmärrä mitä mulle puhutaan, yliopisto on niin vanhoillinen ja byrokraattinen enkä kuitenkaan löydä ketään ystäviä.

Pakkaamista en oo uskaltanut ajatella, vaikka lähtöön ei ole vielä edes viikkoa. Rinkan ajattelin hakea ehkä tänään häkkäristä kaiken muun tavaran alta ja tehdä vähän listaa tavaroista, joita tarvitsen mukaani. On niin vaikeaa ajatella, mitä haluaisin pitää päälläni neljä kuukautta - onneksi tuun puolivälissä piipahtamaan Suomessa.

Asioita, joita oon jo hoitanut: rokotukset kuntoon (jäykkäkouristus ja puutiaisaivokuume), luottokortin hankkiminen, bussi- ja juna- ja lentolippujen hankkiminen, asunnon hankkiminen, kurssien selailu, tutor-ohjelmaan ilmoittautuminen (mun "Buddyn" piti mailata mulle n. kolme viikkoa sitten, mutta eipä oo kuulunut),  hoitanut Kela-asiat kuntoon, tehnyt osoitteenmuutoksen ja ilmoittanut vielä ulkoministeriöönkin, että oleilen ulkomailla. Vielä pitäisi: pohtia suomalaisen puhelinliittymän kohtalo, kenties vaihdattaa tänhetkisen varapuhelimen akku, otattaa passikuvat opiskelijakorttia varten sekä pakata.

Leipzigin asuntoasioista mulla on ihan oman postauksen verran kerrottavaa. Sen vielä sanon, että puheviestinnän perusopintoihin siellä kuuluu kurssi Politische Kommunikation eli poliittinen viestintä. Kurssilla käsitellään muun muassa avoimuutta poliittisen viestinnän areenana, poliittisen viestinnän strategioita, joukkoviestimiä ja sosiaalisia verkostoja poliittisen viestinnän alustana sekä puolueita ja vaaliviestintää. Aion tenttiä koko kurssin ja napata viis noppaa, koska: onko muka jotain parempaa.