tiistai 6. toukokuuta 2014

Lempilapseni byrokratia

Byrokratia selätetty! Kotiinpaluu on aiheuttanut kasan paperitöitä, jotka sain tänään vihdoin valmiiksi. Sananen siis siitä, miten tää prosessi on edennyt.

Aivan ensimmäisenä otin yhteyttä yliopistojen kansainvälisiin toimistoihin niin Jyväskylässä kuin Leipzigissakin. Kerroin molemmille - täällä kasvotusten, Suomeen mailitse - tilanteeni, ja Suomen päästä mua kehotettiin heti palaamaan kotiin. Jyväskylän kv-toimistosta ollaan muutenkin oltu todella avuliaita ja vastattu maileihin nopeasti, mikä on ollut mahtavaa.

Saksan päässä kv-toimistosta saa täytettäväksi paperin, jolla saa poistettua itsensä yliopiston rekisteristä. Sama pitää täyttää, kun lähtee täältä ihan tavalliseen tapaan koko vaihtojakson jälkeen. Siihen listataan omat yhteystiedot sekä opiskelijakortin numero sekä syy, miksi on lähdössä. Paperiin pitää hakea muutama allekirjoitus eri paikoista: yliopiston kirjastosta, sairasvakuutuskassasta, asuntolasta ja Bürgeramtista eli asukastoimistosta.

Yliopiston kirjastolla tsekataan opiskelijakortilta, ettei kortilla ole enää kirjoja lainassa. Yksi allekirjoitus plakkarissa jo! Sairasvakuutuskassassa pitää käydä, jos sellaisen asiakas on. Minä en ollut, joten allekirjoitusta ei tarvii. Samoin koska asun yksityisellä, en tarvitse asuntolasta allekirjoitusta, että oon irtisanonut vuokrasopimukseni. Sen sijaan istuin viime keskiviikkoaamuna taas puolisen tuntia oottamassa Bürgeramtissa, että sain pyyhittyä itseni Leipzigin asukasrekisteristä. Hommaan tarvitsi passin, ja virkailija kysyi multa, minne oon muuttamassa. Oisitte nähneet sen ilmeen kun sanoin "nach Jyväskylä", ja virkailija mietti miten se kirjoitetaan...

Tämän jälkeen paperi palautetaan kansainväliseen toimistoon vastaanottoaikoina. Helppoa! Lisäksi, jos haluaa antaa opiskelijakorttinsa pois ja saada siitä kympin arvoisen pantin, sen voi tehdä jossain. Haluan kuitenkin säilyttää kortin muistona, joten en oo palauttamassa sitä yhtään mihinkään (plus käytän sitä viimeiseen asti täällä syömiseen ja tulostamiseen, eli ei tuu kuuloonkaan että oisin sitä nyt palauttamassa).

Suomesta mulle annettiin ohjeistus hakeutua lääkäriin, sillä mun tilanteeni voidaan ehkä laskea force majeure -tilanteeksi. Tällöin en joutuisi palauttamaan mulle myönnettyä reilun tonnin arvoista Erasmus-apurahaa. Asiasta päättää rahan myöntäjä eli Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Leipzigin kansainvälinen toimisto hankki mulle kolmen päivän päähän psykologiajan paikallisen ylioppilaskunnan psykologin luo, josta en käsittääkseni joudu maksamaan mitään.

Mun piti siis toimittaa Suomeen neljä asiakirjaa: selvitys vaihdon keskeytymisen syistä, kuluerittelyn vaihdossa aiheutuneista kustannuksista, lääkärintodistuksen sekä todistuksen toteutuneesta vaihtoajastani. Kaksi ensimmäistä pystyin kirjoittamaan itse, ja ne naputtelinkin heti alta pois. Toteutuneen vaihtoajan todistukseen (Letter of Confirmation) löytyi pohja Jyväskylän yliopiston nettisivuilta, ja Leipzigin kv-toimisto täyttikin sen tänään mulle parissa minuutissa.

Psykologilla kävin viime perjantaiaamuna. Olin antanut etukäteen puhelimessa mun mailiosoitteen ja puhelinnumeron, ja mua oltiin tavoiteltu molemmista - tuloksetta. Mulle oltiin yritetty laittaa mailia nimellä Mario, joten en oo yhtään yllättynyt, että sähköposti ei tullut perille. Kerroin myös, että mun puhelinnumero on suomalainen, eli se alkaa +358, täkäläisittäin siis 00358. Sitäkään ei ymmärretty oikein, joten mulle oltiin soitettu 0358-alkuiseen numeroon... Lisäksi ehdin Marion jälkeen olla vielä Marijo, kunnes mun nimi saatiin papereihin oikein.

Paljastui, että psykologi ei puhunut lainkaan englantia, joten kommunikoinnin oli onnistuttava saksaksi. Onneksi se onnistuikin! Täytin jonkun lomakkeen, jota ne oli mulle yrittäneet mailata, ja kerroin samat asiat joista jo kirjoitinkin. Tänään hain todistuksen, joka oli luonnollisesti saksaksi ja mahdottoman pitkä. Nyt se on kuitenkin hallussa! Skannasin Letter of Confirmationin sekä lääkärintodistuksen ja mailasin kaikki paperit tänään Suomeen.

Lisäksi oon tietysti hoitanut kaikkia pikkuasioita: vaihtanut puhelinliittymän taas netilliseen versioon, tilannut meille uudestaan Hesarin, selvittänyt kesän opintoja opettajilta, ilmoittanut maistraattiin paluustani jne. Kelalle pääsen ilmoittamaan kotiinpaluustani kotiin palattuani, sillä kesäopintotukea hakiessani joudun ilmoittamaan, mitä kursseja teen missäkin kuussa. Ne selviävät lopullisesti sitten Suomessa, kun pääsen tapaamaan professoreja.

Pääasia, että kaikki on nyt kasassa! Onneksi tää sujui kaikki aika jouhevasti, oon siitä tosi iloinen. Mun poikaystävä tulee tänne ylihuomenna torstaina ja lähtee maanantaina, ja mää lähden perässä tiistaina. Viikon päästä tähän aikaan istun jo bussissa kohti Jyväskylää, ihanaa! Nyt jos koskaan oon ansainnut katsoa monta jaksoa peräkkäin How I Met Your Motheria sekä illalla euroviisuja.